Tuo kermainen maitotuote, joka on kulkenut mukanamme lapsuudesta asti, on herkullinen ja terveellinen ruokavaihtoehto, jota monet ihmiset ympäri maailmaa syövät. Sen nimeä lausuttaessa tulee kuitenkin usein kysymys: "Puhunko oikein? Onko se 'jogurtti' vai 'jogurtti'?" Jatka lukemista ja katso oikeat tavat kirjoittaa ja puhua alla.

"Jogurtti" vai "iorgute": kumpi on oikea sana?

Jotta ymmärtäisit, miten "jogurtti" lausutaan oikein, on tärkeää tietää sen alkuperä. Sana on peräisin turkkilaisesta "yoğurt", joka tarkoittaa "juoksutettua maitoa". Kun se sisällytettiin muihin kieliin, kuten portugaliin, sitä mukautettiin foneettisesti kielen fonologian mukaan. Näin ollen portugalin oikea muoto on "iogurte".

Miesmuotoinen substantiivi "jogurtti" viittaa sekä teollisesti että kotitekoisesti valmistettuun kermaiseen ruokaan, joka valmistetaan juoksutetun maidon bakteerikäymisestä.

Tätä ruokaa käytetään laajalti turkkilaisessa ja bulgarialaisessa keittiössä, ja sen fermentoivat bakteerit, kuten laktobasillit ja streptokokit, edistävät suoliston hyvää toimintaa.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä oikeasta käytöstä:

• Syön mielelläni jogurttia joka aamu aloittaakseni päivän energisesti.
• Tavallinen jogurtti on terveellinen ja herkullinen vaihtoehto nopeaksi välipalaksi.
• Lisää jogurtin joukkoon tuoreita hedelmiä, niin siitä tulee vielä maukkaampaa.
• Probioottijogurtti auttaa ylläpitämään suolistoflooran tasapainoa.
• Markkinoilla on saatavilla useita jogurtin makuja, kuten mansikka, vanilja ja kookos.
• Kreikkalainen jogurtti on koostumukseltaan kermaisempaa, ja se sopii erinomaisesti dippien ja jälkiruokien valmistukseen.
• Soijajogurtti on vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsiville.
• Lapset rakastavat hedelmäjogurttia välipalavaihtoehtona.
• Kokeile tehdä virkistävä smoothie jogurtista, hedelmistä ja jäästä.
• Jogurtti on maukkaan makunsa lisäksi erinomainen luustoa vahvistavan kalsiumin lähde.

Miksi sekoitamme nämä sanat?

Sekaannus muotojen "jogurtti" ja "iorgute" välillä liittyy ortoepiaan, jolla tarkoitetaan sanojen oikeaa ääntämistä, jossa tutkitaan vokaaliryhmien ja konsonanttifoneemien oikeaa artikulaatiota, mikä on tärkeää oikean ääntämisen varmistamiseksi.

Kun kyseessä on "jogurtti", "r" kolmannesta tavusta toiseen tavuun muodossa "iorgute" on väärin vaihdettu. Siksi on tärkeää käyttää oikeaa muotoa "jogurtti" ja olla tietoinen oikeasta ääntämisestä ja kirjoittamisesta, jotta viestintä olisi tarkkaa ja johdonmukaista.

Mikä on ortoepia?

Ortopraxia on kielitieteen osa-alue, joka tutkii sanojen oikeaa ääntämistä eli sitä, miten foneemit artikuloidaan oikein sanaa lausuttaessa.

Se liittyy kielen kulttuurinormien asettamiin sääntöihin, ja sen tarkoituksena on ohjata puhujia lausumaan sanat näiden sääntöjen mukaisesti. Ortoepiaa noudattamalla vältetään normipoikkeamat, niin sanotut kakoeepiat, jotka syntyvät, kun sana lausutaan väärin.

Yleinen esimerkki on sana "adquirir", jossa "d" on mykkä ja se pitäisi lausua lyhyellä äänteellä. On kuitenkin tavallista kuulla ääntämyksiä "adiquirir" tai "adequirir", jotka edustavat poikkeamia ortopraxian asettamasta normista.

Mitä eroa on ortopraxialla ja prosodialla?

On syytä muistaa, että ortoepia eroaa prosodiasta, joka tutkii sanan korostusta ja liittyy läheisesti korostettuun tavuun. Prosodiassa analysoidaan sitä, miten akustiset ominaisuudet siirtyvät kirjoitukseen. Kuten ortoepiassa, prosodiassa pyritään oikeaan korostukseen, joka noudattaa kielen kulttuurinormia.

Esimerkki prosodian poikkeamasta on sana "rubriikki". Monet ihmiset, tietämättä korostetun tavun oikeaa asentoa, pyrkivät lausumaan "rubriikki" ja jopa kirjoittamaan sen siten, että "u" korostuu.

Oikea tapa on kuitenkin kirjoittaa "rubrica" ilman aksenttia ja lausua se "rubríca", koska se on paroksytoninen sana, jossa korostettu tavu on toiseksi viimeisellä sijalla. Näin ollen sekä ortopraxia että prosodia ovat tärkeitä sanojen oikean ääntämisen ja korostuksen varmistamiseksi kielen normeja kunnioittaen.

Noudattamalla näitä ohjeita puhujat edistävät selkeää ja tehokasta viestintää ja välttävät normipoikkeamia ja kielen ymmärtämistä ja asianmukaista käyttöä vaarantavia kakoeepioita.